—
Saija Salonen, tuottaja, Sosped-säätiö
Makte Muuri, sosionomiopiskelija
Jouni Tamminen, vastaava tuottaja, Sosped-säätiö
Kuva: Pauli Laine
Mediataitoviikko 2024 verkkosivuilla julkaistiin tiivistelmä, joka pohjautuu aikuisten inklusiivista mediatoimintaa toteuttavan Mieletöntä valoa -toiminnan kokemuksiin vuosien varrelta. Tarve kirjoitukselle syntyi, kun olemme työssämme pohtineet mediatoiminnan järjestävän tahon eettisten vastuiden moninaisuutta. Aikaisempia eettisten haasteiden kuvauksia ja niiden ratkaisuja ei juurikaan ole kootusti ja avoimesti saatavilla. Tämä on laadittu myös työkirjaksi meille itsellemme ja saattaa artikkelina elää sekä kehittyä tulevaisuudessa.
Miten luovia eettisesti haastavassa maastossa aikuisten mediatoiminnassa?
Tuottajuus ja omaehtoinen toiminta
Mieletöntä valoa on nuorten aikuisten inklusiivista mediatoimintaa. Osallistujat tuottavat yhteisöllisessä ja ryhmämuotoisessa ohjatussa toiminnassa mediaa. Media on osallistujalähtöistä: osallistujat määrittelevät minkälaisia sisältöjä tehdään ja ovat aktiivisia toimijoita mediatuotantojen kaikissa vaiheissa. Toiminnassa tehdään muun muassa VALOA! -lehteä, radio-ohjelmia, podcasteja, tapahtumastriimauksia ja videoita. Lisäksi toiminnassa keskustellaan mediakulttuurin eri ilmiöistä.
Osallistujat ovat haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia (18–35 v.). Haavoittuvuudella voidaan viitata esimerkiksi elämäntilanteeseen tai terveydentilaan. Toiminnan tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen onnistumisen kokemusten ja uuden oppimisen myötä. Toiminnan ”sivutuotteena” on non-formaalia mediakasvatusta, jonka seurauksena osallistujissa tapahtuu mediakasvua.
Osallistujien itseilmaisun, viestinnällisen, teknisen osaamisen ja median tulkinnan saralla taidot vahvistuvat toiminnassa. Heidän ymmärryksensä moninäkökulmaisuudesta kasvaa, he kohtaavat uusia ihmisiä ja asioita mediaa tekemällä arvostetussa ammattiroolissa (esimerkiksi toimittaja, kuvaaja, leikkaaja, äänittäjä).
Yleiset ohjeistukset luovat toiminnan rakenteen
Toiminnan työntekijät vastaavat toiminnan rakenteista. Turvallisemman tilan periaatteet ovat toiminnan selkänoja. Niiden avulla luodaan yhteistä tilaa, jossa jokaisella on mahdollisuus kokea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi omana itsenään.
Ryhmätoiminnassa on monenlaisia ihmisiä ja heistä jokainen kantaa mukanaan erilaisia toimintakulttuureita, (ennakko)käsityksiä ja viestinnän tapoja. Turvallisemman tilan periaatteiden avulla selkeytetään ryhmätoiminnan pelisääntöjä ja kuvataan osallistujiin kohdistuvia odotuksia käyttäytymisen osalta. Näin taataan jokaiselle yhdenvertaiset oikeudet osallistua toimintaan omista lähtökohdistaan. Osallistujat voivat vaikuttaa tuvallisemman tilan periaatteisiin ja pyytää sinne lisättävän tai uudelleen muotoiltavan periaatteita, joista käydään tarvittaessa yhdessä keskustelua. Periaatteet esitellään jokaiselle uudelle osallistujalle ja toimintaan osallistuminen edellyttää sitoutumista näihin. Osallistujien ei tarvitse valvoa sääntöjen toteutumista, vaan heidän toivotaan kertovan työntekijöille, jos turvallisemman tilan periaatteita rikotaan. Työntekijät purkavat sitten haastavat tilanteet.
Haastavia tilanteita tulee silloin tällöin osallistujien toimintaan, käytökseen taikka viestintään liittyen. Tilanteet käydään läpi keskustelemalla asianosaisten kanssa. Jos ryhmätapaamisessa on esimerkiksi loukkaavaa puhetta, on tilanne hyvä pysäyttää ja todeta ääneen puheen olevan vastoin turvallisemman tilan periaatteita. Tämän jälkeen ryhmäkeskustelu ohjataan takaisin käsiteltäviin aiheisiin. Tarvittaessa tilanteen purkua jatketaan asianosais(t)en kanssa pienemmällä porukalla. Periaate on, että puututaan välittömästi ja selkeästi, pidetään kiinni turvallisemman tilan periaatteista. Ryhmän edessä ei käydä henkilöä käsitteleviä keskusteluja. Jos henkilöllä on toistuvaa häiritsevää käytöstä, käsitellään sitä hänen kanssaan yksityisesti. Äärimmäisessä tapauksessa (esimerkiksi toistuva turvallisemman tilan rikkominen) henkilön mahdollisuutta jatkaa ryhmätoiminnassa harkitaan. Tästä keskustellaan hänen kanssaan. Työntekijät käsittelevät keskustellen keskenään aina kaikki haastavat tilantee ja turvallisemman tilan loukkaukset sekä tavat puuttua niihin. Henkilöstön yhteiset, jaetut toimintaperiaatteet tukevat yhteisen linjan säilyttämistä toiminnassa.
Julkisuus, yksityisyys, julkaiseminen ja rajaaminen
Juridisesti julkaisuista vastaavat sisällön tekijän lisäksi toiminnan työntekijät, jotka ohjatessaan osallistujia käyvät läpi julkaisuja etukäteen. Toiminnassa sitoudutaan journalistin ohjeisiin (https://jsn.fi/journalistin-ohjeet/), joiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Ne on laadittu alan itsesääntelyä varten ja koskevat kaikkea journalistista työskentelyä.
Juttutyyppinä esimerkiksi kokemustarinat ovat haastavia, sillä ne eivät ole tyypillistä journalismia, vaan omakohtaisia kokemuksia. Periaatteena on silloin hyvä muistaa suojata osallistujan omaa yksityisyys, eli häivyttää jutusta mahdollisesti häneen liittyviä tunnistettavia tietoja, käyttää nimimerkkiä sekä varmistaa, ettei hän kerro lähipiiriinsä liittyvien henkilöiden yksityisyyttä loukkaavaa materiaalia. Julkaisuista on tärkeä keskustella kaikkien osapuolten kanssa etukäteen. Näin jokainen voi kokea olonsa turvalliseksi myös julkaisuihin liittyen.
Sosiaalisen median julkaisuissa jokaiselta asianosaiselta varmistetaan suostumus ja ne julkaisun tavat sekä muodot, jotka kukin osallistuja kokee itselleen mieluisiksi. Myös median ja julkisuuden kohdalla sovelletaan turvallisemman tilan periaatteita. Valon some pidetään kaikille turvallisena tilana.
Toiminnan julkisuus ei saa vahingoittaa osallistujien hyvinvointia. Joskus osallistujilla voi olla valtava tarve tulla nähdyiksi. He saattavat hakea huomiota esimerkiksi ”ylijakamalla” omia terveystietojaan. Täysi-ikäiset osallistujat käyttävät verkon alustoja itsenäisesti ja saattavat silloin jakaa materiaalia, jossa voi olla arvoristiriita toiminnan arvoihin. Yksityiselämän puolelle toiminnan ohjaajilla ei ole oikeus puuttua, mutta kasvatuksellisesti ajateltuna on välillä hyvä keskustella osallistujien kanssa heidän toimintansa tavoitteista ja motiiveista. Yleisellä tasolla keskustellaan ajoittain haitallisen materiaalin jakamisesta somessa. Yhteisissä keskusteluissa käydään läpi perustellen niitä rajoja, joita toiminnassa noudatetaan.
Silloin tällöin julkaistavat kokemustarinat tuovat kaivattua lisänäkökulmaan julkiseen keskusteluun ja antavat osallistujille äänen. Toiminnan ohjaajien on oltava varovaisia, ettei kokemustarinoita käytetä esimerkiksi toiminnan tai yhteistyökumppaneiden markkinointiin. Osallistuja on aktiivinen subjekti, ei hyödynnettävä objekti.
Vertaisuus ja valta
Vertaisuudelle perustuva toiminta tarkoittaa myös vapauksien ja vastuiden jakamista. Tekemisen vapaus opettaa kantamaan siihen liittyvää vastuuta. Toimintaan liittyviä valtasuhteita on hyvä tunnistaa ja keskustella niistä. Arjen toiminnassa työntekijät ylläpitävät toiminnan rakenteita ja siihen liittyvää järjestämistyötä. Näillä rakenteilla tuetaan ja helpotetaan osallistumista.
Tuottajuuteen toiminnassa kuuluu se, että mediaa tehdään omaehtoisesti ja itselle sopivin ilmaisumuodoin ja -keinoin. Osallistujilla on omat tyylit ja omat tekniikat. Työntekijät antavat tilaa jokaisen omanlaisille tekemisen tavoille ja luovalle ilmaisulle.
Osallistujalla voi olla omassa elämässään sellaisia haasteita, jotka tekevät omaehtoisesta tekemisestä hankalaa. Näiden osallistujien kanssa toimiessa täytyy olla tarkkana siinä, että oma rooli tekemisessä on tukea osallistujaa ja mahdollistaa hänelle median tekeminen omien kykyjen mukaan. Tietyt asiat täytyy tehdä tietyllä tavalla, jotta tuotanto onnistuu. Kenen vastuulle jää, jos osallistuja ei halua tai pysty? Mistä tietää, tarvitseeko osallistuja kannustusta vai sitä, että häntä ei painosteta, kun hän sanoo, että ei osaa, halua tai pysty? Työntekijöiden tehtävä on kuulostella osallistujan jaksamista ja tukea häntä rajaamaan omaa toimintaansa.
Yleisesti kaikkiin toiminnassa liittyvistä valtakysymyksistä voidaan keskustella, mutta esimerkiksi lehteä tehdessä päätoimittajana toimii työntekijä, joka kantaa juridisen vastuun lehdestä. Tällöin työntekijällä on viimeinen sana lehden sisällöstä, ja on työntekijän harkinnan varassa, miten tätä valtaa käyttää.
Osallistujien toimintakyvyn tukeminen
Osallistujien toimintakyky on vaihteleva. Toiminnassa käytetään erilaisia keinoja osallistujien työelämätaitojen ja arjen hallinnan vahvistamiseksi. Joskus osallistujilla on epärealistisia käsityksiä sekä osaamisestaan että tulevaisuudestaan. Kokeilemalla media-alan työtehtäviä nämä käsitykset täsmentyvät.
Jokaisella osallistujalla on omat tarpeet ja haasteet, jotka vaikuttavat työn teon arkeen. Toiminnassa merkityksellistä on se, mikä vie osallistujaa eteenpäin. Toiminnan arjessa osallistujien näkemykset voivat olla keskenään erilaisia, jolloin on neuvoteltava ja harjoiteltava kompromisseja. Osallistujalla voi olla myös epärealistisia toiveita siitä, miten hänen haasteensa ja tarpeensa tulisi huomioida.
Osallistuja ei välttämättä puhu haasteistaan suoraan mitään, jolloin työntekijän tavoite on ottaa osallistuja vastaan mahdollisimman neutraalisti. Tietyissä tilanteissa täytyy käyttää harkintaa siinä, millaisia oletuksia, jos mitään, tekee osallistujasta. Joskus oletuksen tekeminen voi olla haitallista, toisessa tilanteessa taas asioita helpottavaa. Työntekijöiden täytyy käyttää harkintaa myös siinä, mihin asioihin osallistujan elämässä on velvollisuus tai oikeus puuttua. Osallistujat ovat aikuisia ihmisiä, jotka ovat vastuussa omista asioistaan ja teoistaan.
Vuorovaikutus ja yhteisö
Yhteisö ja sen vuorovaikutus on elävä ja aktiivinen prosessi, jota ylläpidetään ja rakennetaan yhteisissä keskusteluissa toiminnan arjessa. Monella osallistujalla on aikaisempaa kokemusta negatiivisesta ja latistavasta palautteesta. Toiminnassa harjoitellaan empaattista vuorovaikutusta ja rakentavan sekä kannustavan palautteen antamista ja vastaanottamista.
Työntekijän täytyy pohtia sitä, miten toiminnassa jaetaan huomiota eri osallistujille. Jokaisella osallistujalla on oikeus yhtälaiselle huomioinnille. Työntekijä voi joutua rajaamaan osallistujan huomion tarvetta, jos se vie muilta tilaa kohtuuttomasti.
Toiminta perustuu yhteiselle tekemiselle, luottamukselle sekä kunnioitukselle muita mukana olevia kohtaan. Joskus työntekijän täytyy huolehtia tarkkaan, että nämä asiat toteutuvat ja perustella omaa toimintaansa esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteiden kautta. Yhteinen keskustelu ja osallisuus ovat tärkeässä roolissa toiminnassa. Kaikkien osallistujien toiveisiin ja haasteisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin.
Mieletöntä valoa –mediatoiminta on osa Sosped-säätiötä. Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka vahvistaa yksilön hyvinvointia sosiaalipedagogisella otteella – vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Tutustu myös Mediatoimintaa kaikille -projektissa tuotettuihin aikuisten inklusiivista mediatoimintaa kuvaaviin materiaaleihin.