Hyppää sisältöön

1800-luvun kaltainen Suomi 1900-luvulla (vaihtoehtoista historiaa)

Radio

Graafisessa kuvassa suihkukone ja hevosenkenkä
Logo: Suvi Sairiala 

1800-luvun kaltainen Suomi 1900-luvulla (vaihtoehtoista historiaa)

Joakim Ståhlstedtin podcast-sarja pureutuu vaihtoehtoiseen historiankirjoitukseen. Podcastin otsikkona on ”1800-luvun kaltainen Suomi 1900-luvulla”. Jaksoissa perehdytään erilaisiin teemoihin sellaisesta kuvitellusta jossittelu-lähtökohdasta, että Saksan keisarikunta liittolaisineen olisikin voittanut ensimmäisen maailmansodan ja Suomesta olisi tullut kuningaskunta. Miltä Suomi näyttäisi?  

Jakso 6, osat 1, 2 ja 3: Vähemmän urbanisoitunut Suomi

Kuudennessa jaksossa Ståhlstedt käsittelee Suomea, joka on nykyiseen verrattuna selvästi vähemmän kaupunkilaistunut, selkeä enemmistö asuu maaseudulla. Mukana jossittelmassa kuullaan toimittaja ja tietokirjailija Marko Leppästä. Hän on kirjoittanut kirjoja luonnon terveysvaikutuksista ja on tunnettu myös kehittämästään esoteerisen maantieteen käsitteestä. Leppäsellä on myös Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia -niminen blogi. 

Kolmeen osaan pilkotun jakson aiheita ovat muun muassa: 

  • Miten realistista on kuvitella vaihtoehtoinen Suomi, joka on tämän päivän Liechtensteinin ruhtinaskunnan kaltainen, eli valtion asukkaista ylivoimainen enemmistö asuu maaseudulla ja vain pieni vähemmistö kaupungeissa? 
  • Voisiko kaupunkien asema olla sellainen, että ne ovat nk. hermokeskuksia, joissa asuu vain tarpeellinen määrä ihmisiä hoitaakseen valtion ylläpidon kannalta katsottuna elintärkeitä asioita? 
  • Miten julkinen liikenne toimisi kaupunkien ja maaseudun välillä? Olisiko Suomi maataloustuotteissaan omavarainen valtio?

Kuuntele Jakso 6, osa 1 Spotifyssa: Vähemmän urbanisoitunut Suomi

.

Kuuntele Jakso 6, osa 2 Spotifyssa: Vähemmän urbanisoitunut Suomi

.

Kuuntele Jakso 6, osa 3 Spotifyssa: Vähemmän urbanisoitunut Suomi

.

Jakso 5, osat 1 ja 2: Suomalaisten juhlapyhien vaihtoehtoinen historia

Otto Kronqvist, toinen Havuhattu-podcastin juontajista. Ståhlstedt ja Kronqvist pureutuvat jakson kahdessa osassa muun muassa seuraaviin aiheisiin:

  • Miten suomalaisia juhlapyhiä kuten joulua, laskiaista, pääsiäistä ja juhannusta juhlittaisiin tässä vaihtoehtoisessa aikajanassa, jossa Suomen kulttuurin ja historian esikristillisiä piirteitä tuotaisiin vahvemmin esiin?
  • Olisiko Halloween-juhlan sijalla Kekri-niminen juhlapyhä?
  • Olisiko juhannuskokon polttaminen vahvasti poliittinen saksalais- sekä monarkianvastainen mielenilmaus?
  • Liitettäisiinkö tässä vähemmän kristinuskoisessa Suomessa joulu- ja pääsiäisjuhlien yhteyteen Raamatussa kuvattuja tapahtumia?
  • Vihittäisiinkö tosi-tv-ohjelmissa aviopareja esikristillisten/muinaissuomalaisten tapojen mukaan?
  • Millä tavalla esikristillisiä uskonnollisia perinteitä ylläpitävät suomalaiset tahot toimisivat suhteessa Suomen kuninkaalliseen perheeseen ja valtiovaltaan?

.

Kuuntele Jakso 5, osa 1 Spotifyssa: Suomalaisten juhlapyhien vaihtoehtoinen historia

Kuuntele Jakso 5, osa 2 Spotifyssa: Suomalaisten juhlapyhien vaihtoehtoinen historia

Jakso 4: Rautatieliikenne Suomessa ja ulkomailla

Kuuntele jakso 4 Spotifyssa: Rautatieliikenne Suomessa ja ulkomailla

Jaksossa 4 Ståhlstedt keskustelee paljon rautateistä kirjoittaneen tietokirjailija Mikko Alameren kanssa rautateistämme jossittelu-historian näkökulmasta:

  • Olisiko Venäjän kautta yhteyksiä muihin Euroopan maihin, etenkin niihin, jotka olisivat kuuluneet Saksan johtamaan etupiiriblokkiin? Vai olisiko turvauduttu esimerkiksi laivaliikenteeseen Suomen ja Ukrainan välisessä liikenteessä?
  • Suomella olisi tässä historiaskenaariossa paljon rantaviivaa Jäämerelle. Miten sinne olisi voitu rakentaa rautatieyhteys mahdollisimman nopeassa ajassa?
  • Miten näppärästi Suomen, Ruotsin ja Norjan välille oltaisiin voitu rakentaa säännölliset rautatieyhteydet Lapin alueella, vaikka Norja ja Ruotsi eivät kuuluisi samaan etupiiriblokkiin Suomen kanssa?
  • Kuinka Interrail-matkailu olisi järjestetty? Olisiko sitä, olisiko sen nimi joku muu?
  • Suomen valtiollisen junayhtiön virallinen nimi on Valtion Rautatiet (VR). Voisiko VR:n nimi olla vaikkapa Kuninkaalliset Rautatiet (KR)?

Jakso 3: Arkkitehtuuri ja asemakaavat (vaihtoehtoista historiaa)

Kuuntele jakso 3: Arkkitehtuuri ja asemakaavat Spotifyssa

Podcastin kolmannen jakson runko rakentuu vuonna 2009 televisiossa esitettyyn Ruma Suomi -ohjelmasarjaan (YLE 2009). Siinä pohdittiin sitä, miksi niin monet Suomen kaupungit ovat rumia. Podcastin vieraana on ohjelman juontaja Eero Hietala. Jaksossa käsitellään muun muassa sitä, miltä Turku, Viipuri, Helsinki, Kuopio ja Tampere näyttäisivät nyt, jos Saksan keisarikunta liittolaisineen olisikin voittanut ensimmäisen maailmansodan ja Suomesta olisi tullut kuningaskunta?

Jakso 2: Miesten ja naisten väliset suhteet työ- ja arkielämässä (vaihtoehtoista historiaa)

Kuuntele jakso 2 Miesten ja naisten väliset suhteet työ- ja arkielämässä Spotifyssa

Toisessa jaksossa Ståhlstedt nostaa esiin miesten ja naisten työ- ja arkielämän suhteita ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen siinä vaihtoehtoisen historian tilanteessa, että Saksan keisarikunta liittolaisineen olisikin voittanut ensimmäisen maailmansodan ja Suomesta olisi tullut kuningaskunta. 

Ståhlstedtin vieraana on filosofian tohtori, Vantaan kaupunginmuseon tutkija Eeva Kotioja, joka toimii myös vierailevana tutkijana Helsingin yliopistossa. Jaksossa esiin nousevia kysymyksiä ovat muun muassa:

  • Mikä olisi naisten asema työelämässä?
  • Olisiko Suomen kuningatar Margaretista (Saksan keisarin Wilhelm II:n sisko) tullut kaikkien suomalaisten, myös työläisnaisten, kuningatar?
  • Jaksossa esitellään kuvitteellinen Marjatta. Hän oli kuulunut punakaartiin, menettänyt läheisiään sisällissodassa ja espanjantaudin seurauksena. Kuinka hän olisi tullut toimeen?

Jakso 1: Helsinki Suomen kuningaskunnan pääkaupunkina (vaihtoehtoista historiaa)

Kuuntele jakso Helsinki Suomen kuningaskunnan pääkaupunkina Spotifyssä

Ensimmäisessä jaksossa perehdytään Helsinkiin itsenäisen Suomen kuningaskunnan pääkaupunkina. Ståhlstedtin vieraana on filosofian tohtori, historiantutkija Kati Katajisto. Jaksossa haetaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:  

  • Miltä Helsingin asemakaava ja yleinen kaupunkikuva olisi voinut näyttää keisarillisen Saksan muokkaamassa Euroopassa?  
  • Olisiko Helsinki voinut kasvaa jopa miljoonakaupungiksi? 
  • Kuinka laaja-alaista olisi saksalaisten vaikutusvalta ollut Helsingin kaupungin sisäisissä asioissa?  
  • Millaiset suhteet Helsingillä voisi olla tässä vaihtoehtoisessa aikajanassa Itämeren lähialueen suurkaupunkeihin etenkin julkisen liikenteen saralla?  

Jaksot: Joakim Ståhlstedt
Logo: Suvi Sairiala

Viimeisimmät radiojutut