—
Teksti ja kuva: Liisa Uski
Olen aina ollut seikkailuhaluinen. Olen syntymästä asti ollut liikuntarajoitteinen, mutta en anna sen estää matkustamista ulkomailla. Käytän arjessa rollaattoria.
Kävin ensin monilla leireillä. Muutaman vuoden kuluttua aloin käydä useimmin Tukholmassa. Silloin Tukholmasta tuli tavallaan toinen ”kotikaupunkini”. Tykkäsin kovasti käydä siellä. Kävin myös Tanskassa ja Ranskassa. Tanskan Kööpenhamina on kaunis paikka. Kaupungissa monet ihmiset pyöräilivät paljon. Heillä on pyöräteitä joka paikassa. Kööpenhaminan huvipuisto on kiva paikka, varsinkin iltaisin.
Ranskan Pariisi
Matkustin ensi kertaa kahdestaan äitini kanssa. Päätimme lähteä Pariisiin. Muistan vieläkin, kun varasimme lennot sinne. Olin niin innoissani ajatuksesta. Olin kauan halunnut päästä Pariisiin. Saimme sukulaiseni kautta majoituksen. Kävimme katsomassa nähtävyyksiä ja Disneylandissa.
Tunisia ja Peru ovat eri maailmaa kuin Suomi
15-vuotiaana kävin äidin ja sisareni kanssa Tunisiassa. Tunisiassa hyppäsimme avoautokyytiin ja menimme aavikolle. Ratsastin ystävällisellä ja kiltillä kamelilla. Kamelilla oli ihanaa ratsastaa auringon laskiessa.
Täytin tammikuussa 19-vuotta. Helmikuussa lähdin sitten veljeni kanssa Peruun. Siellä pääsin tuttavan kautta tutustumaan hänen perheeseensä. Teimme pieniä retkiä, esim. kävimme eläintarhassa. Peru on mieletön paikka. Voisin mennä uudestaan sinne.
20-vuotiaana lupasin itselleni, että käyn ainakin kerran vuodessa ulkomaanmatkoilla. Olenkin pitänyt lupaukseni. Olen käynyt muun muassa Barcelonassa, Malagassa, Gdanskissa ja Funchalissa.
Viimeisin matka oli Madeiralla. Saari on tosi upea, mutta se ei ole täysin esteetön paikka. Halusimme käydä itse katsomassa, onko se oikeasti sellainen paikka. Olen sisukas, pääsin hyvin liikkumaan siellä, vaikka olikin haastavaa mennä kapeilla kävelyteillä. Muuten upea saari olisi jäänyt näkemättä. Teimme siellä monta retkeä ja söimme hyvin.
Ulkomaanmatkat tuovat minulle iloa.