Runoutta on kaikille – kaikki on runoutta
—
Teksti: K. Halonen
Kuvitus: Irene Vapalahti
Monella tuntuu olevan runouteen liittyen ennakkoluulo, että ymmärtääkseen runoja pitäisi olla jotenkin erityisen sivistynyt ja analyyttinen. Tämä on myytti, jota tekstini lähtee murtamaan.
Useimmille tulee runoista mieleen rakkausrunot. Sanotaankin, että on kolme ikuista aihetta: rakkaus, kuolema ja rakkauden kuolema. Runoja voi kuitenkin hyvin kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta ja juuri sillä tyylillä, mikä tuntuu omimmalta. Oma suosikkiesimerkkini tästä on Juho Niemisen Muovieläinten jakaminen joukkueisiin. Runon pintakerros on suorastaan lapsenomainen, mutta hyvä runo on kuin sipuli, jota kuorimalla löytyy aina vain uusia kerroksia.
Kun runohyllyllä pääsee Kalevalan ja Eeva-Liisa Mannerin ohi, runoutta löytyy ihan joka teemasta ja ihan joka lukijalle. Ehkä pidät kepeistä aiheista ja sanoilla ja niiden rytmeillä leikittelystä. Kokeile silloin lastenrunoutta, esimerkiksi Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu on täyttä timanttia. Jos haluat lukea tosielämästä etkä kavahda raskaitakaan aiheita, etsi käsiisi Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina etkä tule pettymään.
Joitakuita runoilijoita ja heidän runojaan pidetään erityisen haastavina. Tällaista leimaa ei kannata pelätä, kuka vain voi lukea ihan mitä vain, ja jos lukukokemuksesta saa jotain irti, ei enempää voi vaatia. Emme ole enää äidinkielentunnilla. Monen runoilijan tuotanto saattaa tuntua menevän yli hilseen, mutta joskus on mukava antaa sanojen vain soljua silmien kautta aivoihin sen enempää analysoimatta ja pohtimatta allegorioita, intertekstuaalisuutta tai muita äidinkielentunnilla käsiteltyjä runon ominaisuuksia.
Jos runojen lukeminen tuntuu työläältä, avaa radio ja kuuntele. Suomalainen laululyriikka on runoutta tenhoavimmillaan ja elävimmillään. Taitavimmat sanoittajat osaavat luoda kielellä eläviä mielikuvia, jotka saavat mielikuvituksen laukkaamaan.
Näin helppoa se on!
Väitän, että kuka tahansa halukas pystyy kirjoittamaan runon. Moderni vapaamuotoinen runous ei vaadi määrätynlaista poljentoa, ei loppusointuja ja halutessaan kaikki kielioppisäännötkin voi heittää romukoppaan. Jos haluat leikitellä sanoilla, visuaalisilla muodoilla tai välimerkeillä, vapaamittainen runous on hyvä paikka aloittaa.
Toisaalta maailma, jossa kaikki on mahdollista ja sallittua, voi tuntua liiankin avaralta. Moni kirjoittaja nauttii tekstin viilaamisesta, oikeiden loppusointujen etsimisestä ja tavujen laskemisesta. Jos kuulut heihin, mitallinen runous on sinun valintasi.
Mitallisten runojen kirjoittaminen on helpointa aloittaa harjoittelemalla haikujen kirjoittamista. Riittää, kun osaa tavata ja laskea seitsemään. Haiku on alun perin japanilainen runomuoto, joka sopii suomen rakenteeseen loistavasti. Klassisset haikut sisältävät tyypillisesti viittauksen luontoon ja johonkin vuodenaikaan, mutta me emme anna tällaisten sääntöjen kahlita luovuuttamme.
Haiku koostuu kolmesta rivistä. Ensimmäisellä rivillä on viisi tavua, toisella seitsemän ja kolmannella jälleen viisi. Haikussa ei tavallisesti ole poljentoa, vaan riittää, että tavumäärät täsmäävät. Voit ottaa aiheeksesi jotain, mitä näet edessäsi ja miettiä, mitä haluat siitä sanoa. Itselleni osuu silmään kirjahylly, jonka otan esimerkkihaikumme aiheeksi:
Kir-ja-hyl-ly-ni (5 tavua)
Seuraavaksi mietin, mikä on kirjahyllyssäni minulle olennaisinta:
se si-säl-tää a-vai-met (7 tavua)
mo-neen maa-il-maan (5 tavua)
Tämä haiku ei varsinaisesti ole suurta maailmankirjallisuutta. Sitä ei olekaan kirjoitettu Nobelin palkinnot silmissä, vaan sormiharjoituksena ja haluna kokeilla, mihin omat kyvyt riittävät. Haikun ei tarvitse olla tuon ihmeellisempi. Voit harjoitella kirjoittamalla asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä, tai kirjoittaa haikun vaikka ystävästäsi ja siitä, mikä tekee juuri teidän ystävyydestänne sinulle erityistä.
Nyt, kun olet kirjoittanut ensimmäiset haikusi, voit tämän onnistumisen rohkaisemana lähteä luomaan itse uusia runomittoja. Ovathan kaikki klassikon asemaankin nousseet runomitat jonkun keksimiä, eivät mitään ylhäältä annettua Jumalan sanaa. Sanoilla voi leikitellä ja halutessaan keksiä niille uusia muotoja. Jukka Parkkista siteeratakseni:
Tärkeää on aina taide,
siitä elon polun kaide.
Siksi olkoon tämä runo
rikkeetön kuin kanan muno.
Jukka Parkkinen: Korppi ja korpin poika, 1980
VALOA! -lehden juttuja
- Runoutta on kaikille – kaikki on runoutta
Runoja voi hyvin kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta ja juuri sillä tyylillä, mikä tuntuu omimmalta. - Taiteen moninaisuuden äärellä
ITE-taiteella viitataan koulutusta vailla olevien, itseoppineiden taiteilijoiden Suomessa tehtyyn, arjen ympäristössä syntyvään taiteeseen. ITE-taide muodostuu sanoista “itse tehty elämä”. - Taide, tie tunteisiin
Taide on pohjimmiltaan aistien kautta välittyvää informaatiota, jonka tehtävänä on viihdyttää tai kauhistuttaa, mutta myös herättää tunteita ja oivalluksia. - Minimakramee-seinäkoriste
Minimakramee-seinäkoriste (salmiakkikuvio rei`illä) - Onko sillä niin väliä?
Sairauteni takia on tullut kokeiltua paljon eri harrastuksia, kun niiden aika on tullut. - Hiihtoa valokuvaamassa
Hiihto on aina talvisin osa elämääni. Ajatus siitä, että nyt olisi erinomaisen hyvä hetki lähteä saamaan vähän hikeä pintaan, saa minut energiseksi ja positiiviseksi. - Edulliset harrastukset – arjen demokratiaa
Harrastukset tuovat mielekkyyttä arkeen ja iloa elämään. Moni harrastus kuitenkin vaatii melkoisen alkusijoituksen esimerkiksi hankittavien välineiden ja pakollisten perehdytysten tai alkeiskurssien muodossa. - Hauskanpitoa Kuplassa
Eräänä lämpöisenä ja kauniina kesäpäivänä kaksi vuotta sitten olin aamulla tapaamassa ohjaajaani. Mietittiin yhdessä ja googlailtiin, mitä voisin sinä päivänä tehdä. Silloin silmiimme osui mainos: Itä-Helsingin kulttuuripaja Kupla; tekemistä nuorille aikuisille. - Väkivallan syyt ja seuraukset
Heikki pohtii kirjoituksessaan väkivallan syitä ja seurauksia. - Kokemuksiani kierrätyksestä
Annukan kokemuksia kierrätyksestä - Vesijuosten omaa itseä kohti
Pari viikkoa sitten havahduin siihen, että olen nyt käynyt melkein joka sunnuntai vesijuoksemassa puolisen vuotta. - Galleria: Luonto voittaa
Maiju Niemelän kuvagalleria Luonto voittaa