—
Teksti: Heikki Krook
Kuva: Irene Vapalahti
Verkkotaitto: Laura Heiskanen
Sota Ukrainassa ei näytä päättyvän, Kiinassa steriloidaan uiguureja, naisten ja tyttöjen oikeuksia poljetaan Afganistanissa ja Nigerissä tehtiin vallankaappaus. Nämä kaikki ovat merkkejä ihmisen raadollisesta vallanhalusta. Huolestuttavaa on seurata sellaisten valtioiden politiikkaa, jotka eivät vallanhalunsa vuoksi hyväksy esimerkiksi vapaata lehdistöä ja pyrkivät myös muilla keinoilla vaientamaan toisinajattelijoiden äänen julkisuudessa, varmistaakseen omaa ylivaltaansa. Politiikassa tärkeimpänä päämääränä tulisi olla kaikkien kansalaisten hyvinvointi. Terve ja vakaa yhteiskunta rakentuu yksilön onnellisuuden varaan, ei kansalaisia sortavan ja kontrolloivan valtakoneiston itsekkäitä päämääriä ajavaan politiikkaan. Maailmassa on liikaa sellaisia maita, jotka eivät tunnusta vähemmistöjensä oikeuksia.
Eurooppalaisen yhteiskuntamallin muutos alkoi aikanaan Ranskan vallankumouksesta. Tämä vuonna 1789 käynnistynyt vallankumous johti valtarakenteiden muutoksiin ja sen myötä kansanvaltaiseen yhteiskuntaan. Tärkeimpänä vaikutuksena, johon tuosta vallankumouksesta alkanut liikehdintä johti, pidän kuitenkin orjuuden poistamista ja torppareiden oikeutta omistaa maata. Ei siis ole pitkää aikaa siitä, kun Euroopassakin on sorrettu kansalaisia.
Turvallista yhteiskuntaa voi jokainen yksilö rakentaa ruohonjuuritasolla, kohtelemalla ympäristöään oikeudenmukaisesti. Niin kauan, kun kansalaisilla on oikeus äänestää ja siten valita omat päättäjänsä, voidaan tyrannien valtaannousu estää. Parasta maanpuolustusta on turvata jokaisen yksilön oikeudet riippumatta siitä minkälaista politiikkaa kukin yksilö edustaa tai miten hän on suuntautunut.
Onnellisuutta lisääviä tekijöitä yhteiskunnassa ovat muun muassa toimiva terveydenhuolto, mahdollisuus kouluttautua ja vapaus vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa yhteisössä. Turvalliseen yhteiskuntaan kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään, ilman pelkoa syrjityksi tulemisesta. Toimivaan demokratiaan kuuluu ideologioiden monimuotoisuus ja se että kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet elää ja toimia yhteiskunnassa.
Toinen maailmansota kaikkine kärsimyksineen muutti ihmisten näkemyksiä johtaen rauhaa ja ihmisoikeuksia ajavien liikkeiden syntyyn. Nykyisin ihmisoikeuksia turvaavat kansainväliset sopimukset ja julistukset. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi toisen maailmansodan aloittanut Saksan kansallissosialistinen työväen puolue ja sen johtaja valittiin vapailla vaaleilla valtaan ja sellaista voi tapahtua nykyäänkin.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen voi käydä lukemassa osoitteessa: YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Uusimmat Valoa!-lehden jutut
- Daido Moriyama – Retrospektiivi: Näyttelyarvio
- Maailman rauhasta ja vähän muustakin
- TARMO MAJAVA
- Lukutoukan päiväkirja
- FIFA:n MM-kisakriisi
- Kulttuuri hyvinvoinnin tukena
- Tulevaisuus on nyt, pärjäämmekö sen kanssa?
- Talvisen Tampereen tärppejä
- Moona – Ursula lähtee lomalle
- Kulttuuripaja Kajon gallup
- Eeron kuvagalleria
- Yhteisöllisyys tukena kuntoutumisessa
