Hyppää sisältöön

Lukutoukan päiväkirja

Kirjoitukset, Media, Valoa! -lehti

Teksti ja kuvat: Annukka Honkanen
Piirros: Minea Kärki
Verkkotaitto: Laura Heiskanen

Lukutoukan päiväkirja

Katri Helenan elämäkerta herättää monenlaisia tunteita

Katri Helena Kalajoen ja Elina Hirvosen yhdessä kirjoittama ja vuonna 2023 julkaistu elämäkerta Katri Helena Laulaja kertoo paitsi artistin elämästä laulajana, myös laulajan ammattiin ja elämään liittyvistä epäkohdista. Minua ei yllättänyt elämäkerrassa, että Katri Helenan vanhemmat vastustivat Katria luomasta itselleen laulajan uraa. Toisaalta he eivät ehkä tunnistaneet hänen lahjakkuuttaan Katrin ollessa lapsi, ja kuka tahansa työläinen äiti tai isä osaisi arvostaa enemmän normaalia käytännön ammattia iskelmälaulajan työtä enemmän. Tavallisen työläisen ammatin taloudellisen toimeentulon vakaus ja käytännöllisyys ehkä selittävät myös Katri Helenan työläistaustaisten vanhempien suhtautumista Katrin laulamiseen. Myös Katri Helena pitää kirjan mukaan itseään keskinkertaisena, mutta kehityskelpoisena laulajana. 

Digitaalinen maalaus Katri Helenasta pastelliväreillä

Elämäkerta kertoo laulajan uran lisäksi Katrin henkilökohtaisesta elämästä niin kuin hän sen itse näkee. Katri Helenalla on ollut monta erilaista avioliittoa, joista yksi päättyi aviomiehen ja heidän oman poikansa kuolemaan. Katri uskoo kirjan mukaan voivansa kommunikoida kuolleiden läheistensä kanssa alitajuntansa avulla, ja tällaista kuolleiden kanssa kommunikoimista on jopa demonisoitu kristillisissä piireissä. Toisaalta mekanismi voi olla myös puhtaasti psyykkinen ja lohdullista kuolleen omaiselle itselleen, jos hän ei käytä liian paljon aikaansa niin sanottuun kuolleen kanssa keskusteluun sen sijaan, että keskittyisi nykyhetkeen ja oikeasti elossa oleviin ihmisiin. Itselläni tällaisia kokemuksia ei ole ollut mummoista ja ukeista huolimatta, ja siksi vähän vierastankin niitä. Siksi kirjan teksti saa minut suorastaan säälimään Katri Helenaa.

Omaa luokkaansa ovat vielä Katri Helenan kirjailija Panu Rajalan kanssa kokema, epäonnistunut avioliitto ja Katrin parisuhde lastensa ikäiseen Tommiin. Katrin mukaan Rajalan mielestä vain kirjailijat olivat tärkeitä henkilöitä, eikä Katrin ammatti laulajana merkinnyt Rajalalle mitään. Panu Rajala myös tapasi toisia naisia Katrin selän takana kertomatta siitä Katri Helenalle mitään, mikä mielestäni selittää Katrin myöhempää vaikeutta sitoutua itsensä ikäiseen mieheen.

Elämäkerta sisältää myös lukujen alussa olevat lyhyet listaukset siitä, mitä minkäkin vuosikymmenen alussa on tapahtunut koronaviruksen Suomeen tulemisesta Lordin voittoon Euroviisuissa, mitä on ollut hyvin mielenkiintoista lukea. Lisäksi kirjassa on paljon valokuvia Katri Helenasta ja hänen elämässään tärkeistä henkilöistä. Kirja on todella hyvä, koska se voi herättää lukijoissaan paljon erilaisia mielipiteitä ja vahvoja tunteita. Elämäkerta sopiikin Katri Helenasta iskelmälaulajana kiinnostuneiden lukijoiden lisäksi ihmissuhdekiemuroista kiinnostuneille lukijoille.

Ihmiskohtalo Seilin saarella voi järkyttää lukijoita

Valokuva Kohtalona Seilin saari kirjasta

Sinikka Lehtisen vuonna 2007 kirjoittama romaani Kohtalona Seilin saari perustuu tositapahtumaan, jossa Malin Mattsdottir -niminen suomalainen joutui 1700-luvulla väärän diagnoosin seurauksena Seilin saarelle ja eli siellä viisikymmentäkaksi vuotta ”spitaalisena”. Kirjan tapahtumat ovat kuitenkin kuvitteelliset, ja myös kirjan henkilöt päähenkilö Maria Akselintytärtä myöten ovat kuvitteellisia.

Kirjan tarina alkaa siitä, kuinka Maria Akselintytär menee naimisiin Teppo Laurinpojan kanssa ja päätyy emännäksi suureen taloon. Kuitenkin Marian serkkutyttö Viliina tulee kateelliseksi Marialle ja alkaa havitella Marian aviomiestä ja talon emännyyttä. Viliina keksii kavalan suunnitelman, jossa antaa Marialle käsiin haavoja aiheuttavan rohdoskasvin ja kutsuu paikalle siihen aikaan myös lääkärinä toimineen, humalaisen rovastin. Rovasti toteaa humalassa Marian sairastavan spitaalia, ja lähettää Marian Seilin saarelle eristyksiin ja kuolemaan. Saarella Maria sekä spitaaliset saavat hyvin epäinhimillistä kohtelua, johon ei kuulu edes kunnollista ruokaa. Historiankirjoituksen mukaan huono kohtelu saarella oli myös todellista: lääkäriä ei ollut, ja ainoat saaren hoitomuodot olivat Jumalan sana, paloviina sekä lähdevesi. Saarelle myös voitiin laittaa säädyttömyyden tai köyhyyden takia mielisairaina pidettyjä ihmisiä. 

Marian kohtalo Seilin saarella voikin sekä järkyttää että puhutella lukijoita.  Tarina pistää miettimään, miten huonosti suomalainen terveydenhoito on voinut kohdella ihmisiä niin 1700-luvulla kuin nykypäivänäkin? Lisäksi kirjasta voi oppia uusia sanoja selityksineen kiventupakasta neliniitiseen, ja tarinan loppuratkaisu voi yllättää ja koskettaa lukijaa. Luettelo vanhoista suomen kielen sanoista on jopa neljän sivun pituinen. Romaani sopiikin hyvin historiallisista romaaneista ja vanhasta suomen kielestä kiinnostuneille henkilöille.

James Keenen ja Larry Hallin tositarinaa on vaikea uskoa

Valokuva Sellissä paholaisen kanssa tositarina kirjasta

James Keene ja Hillel Levin kirjoittivat vuonna 2023 tositapahtumiin perustuvan rikosdraaman Sellissä paholaisen kanssa – tositarina. Rikosromaanin on suomentanut Mika Kivimäki. Tarina kertoo entisestä huumekauppias James Keenesta sekä sarjamurhaaja Larry Hallista. Voisi olla vaikea uskoa FBI:n lavastaneen vankeudessa ollutta huumekauppiasta peitetehtävään, jossa Keenen piti saada murhaaja Hall paljastamaan hautaamansa ruumiin olinpaikka. Kirjan lopussa on kuitenkin faktapohjainen neljänkymmenen sivun mittainen sisällysluettelo englanninkielisistä uutislehdistä ja tieteisartikkeleista, jotka käsittelevät Keenen ja Hallin elämää ja joihin kirjan tapahtumat pohjautuvat Keenen kertomuksen lisäksi. Kirja on jännittävä ja sopii hyvin todellisessa elämässä tapahtuneista rikoksista kiinnostuneille lukijoille.

lähteet: Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana | Elävä arkisto | yle.fi

Uusimmat Valoa!-lehden jutut