—
Suomen ensimmäinen mielisairaala, Lapinlahden sairaala, perustettiin vuonna 1841 Helsinkiin. Kyseisen sairaalan arkkitehtuurin on suunnitellut Johan Carl Ludvig Engel, joka on suunnitellut myös monia Helsingin muista vanhoista arvokkaista rakennuksista.
Kuva: Kiisi Tuomala
Lapinlahden sairaalassa on saanut hoitoa moni merkittävä henkilö, kuten kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi, oikealta nimeltään Alexi Stenvall. Henkilökunnasta mainittakoon tohtori Leonard Fahlander, jota pidetään Suomen ensimmäisenä psykiatrina. Innokkaana kasvitieteilijänä Fahlander osallistui aktiivisesti Lapinlahden sairaalan puiston suunnitteluun ja toimi myös sairaalan ylilääkärinä sen alkuvaiheista aina vuoteen 1868 asti. Maininnan ansaitsee myös puutarhuri Arvo Juutilainen. Hän aloitti työt Lapinlahden sairaalassa 19-vuotiaana 1960-luvun lopulla.
Ensimmäiset vuodet Arvo työskenteli porttivahtina ja huoltomiehenä, kunnes puutarhassa aukesi puutarhuriapulaisen paikka. Kun vanha puutarhuri jäi lopulta sairaseläkkeelle, astui Arvo hänen saappaisiinsa. Työssään Arvo näki, miten puutarha vaikutti potilaisiin. Arvon viedessä potilaita nauttimaan luonnosta vehreään Lapinlahden sairaalan puutarhaan, hänelle kirkastui puutarhan merkitys masennus- ja psykoosipotilaiden hoidossa:
”Ei tämän parempaa masennus-, psykoosi- tai vainoharhalääkettä olekaan kuin puutarhanhoito”.
Terveyttä luonnosta
Lapinlahden sairaalan kaunis ja viihdyttävä puistoympäristö tarjoaa valmiit puitteet vihreän hyvinvoinnin (green well-being) elvyttävän voiman hyödyntämiseen. Nykyisin luontoa käytetään sosiaali- ja terveyspalveluiden voimavarana vähän, vaikka siitä olisi apua ainakin ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa, työkyvyn palauttamisessa ja kuntoutuksessa. Se, millainen luonto toimii parhaiten virkistysympäristönä, riippuu kävijän taustoista ja toiveista. Riittävän laaja viherkokonaisuus tuo metsän tuntua, luontoelämyksiä sekä hiljentymisen ja rauhallisuuden kokemuksia.
Kuva: Daniel Hiemann
Luonnossa liikkuminen ja oleskelu auttaa ylläpitämään etenkin hyvälaatuista unta ja mielialaa. Stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua, koska luontoympäristö laukaisee positiivisia emotionaalisia reaktioita. Myös painonhallintakeinona luonnossa liikkuminen on tehokas väline.
Japanissa metsässä ulkoilusta käytetään ilmausta shinrin-yoku, joka voidaan suomentaa metsäkylvyksi. Tämä tarkoittaa terapeuttista kävelyä metsässä, jossa ihminen rauhoittuessaan tuntee olonsa hyväksi ja voi käyttää kaikkia aistejaan. Esimerkiksi puiden tuoksu, veden ääni ja kauniit maisemat aktivoivat ihmisessä mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta luonnon kanssa.
Japanissa tehtyjen tutkimusten mukaan shinrin-yoku tasoittaa verenpainetta, auttaa palautumaan stressistä, vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, parantaa muistia ja keskittymiskykyä sekä auttaa ylläpitämään hyvää unirytmiä.
Taistelu Lapinlahdesta
Nykyisin Lapinlahden sairaala-alue on tärkeä kohtaamis- ja yhdessäolopaikka monille helsinkiläisille, mutta myös vähän kauempaa tuleville. Alueella on mm. kulttuuritoimintaa, kahvila ja Suomen vanhin yleinen sauna. Tarkastellaanpa, miten tähän on tultu.
Vuonna 1988 perustettiin Pro Lapinlahti -yhdistys puolustamaan Lapinlahden psykiatrisen sairaalan toimintaa, joka haluttiin siirtää toisiin tiloihin. Pro Lapinlahti ajoi aktiivisesti myös Lapinlahden rakennusten suojelupäätöstä, joka toteutui vuonna 1993.
Kun Lapinlahden sairaala oli lakkautusuhan alla vuonna 1988, jatkettiin sairaalan toimintaa Pro Lapinlahti -yhdistyksen aktiivisen toiminnan vaikutuksesta. Vuosituhannen vaihteessa lakkautusuhka tuli jälleen ajankohtaiseksi. Silloin kansalaisliike aktivoitui uudelleen.
Vaikka sairaalatoiminta vuonna 2008 lopetettiin, voidaan kansalaisliikkeen ansiona pitää sitä, että arvokas rakennus ja tontti ovat tähän asti säästyneet, eikä niitä ole tärvelty.
Kuva: Kiisi Tuomala
Pro Lapinlahti -yhdistyksen kannatuksen laajuutta kuvaa hyvin vuonna 2000 järjestetty MUURI-mielenilmaus. Silloin lähes 1500 kansalaista muodosti käsi kädessä seisten suojelevan ihmismuurin Lapinlahden sairaalan ympärille.
Vuoden 2013 aikana Helsingin kaupungin oli tarkoitus peruskorjata sairaalarakennus kehitysvammaisten ryhmäkoteja ja päihdenuorten asumistarpeita varten. Kaupungin huono taloustilanne kuitenkin muutti suunnitelmat ja Lapinlahden kohtalo jäi jälleen auki.
Tuolloin Pro Lapinlahdessa syntyi ajatus uudenlaisesta Lapinlahden Lähteen toiminnasta. Mukaan ideoimaan ja uutta toimintaa ponnistamaan tuli osittain samoja tahoja, jotka jo vuonna 2006 olivat ehdottamassa alueelle mielenterveyden taloa, mm. Alvi ry ja Suomen Mielenterveysseura. Lisäksi mukaan tuli Metropolian ammattikorkeakoulu, jonka kanssa Lapinlahden Lähteelle luotiin alusta asti oppilaitosyhteistyötä.
Nykyinen toiminta
Lapinlahden Lähde toimii Lapinlahden entisellä sairaala-alueella ja järjestää toimintaa sekä erilaisia tapahtumia ja työpajoja. Lähteen vastuulla on puolet sairaalarakennuksen tiloista ja ulkotaloja. Päärakennuksen toisesta puolesta vastaa Osuuskunta Tilajakamo.
Lapinlahden Lähteen toiminnan taustaorganisaatio on Suomen Mielenterveysseura ry. Lapinlahden Lähde Oy on tehnyt sopimuksen rakennuksen käytöstä Helsingin kaupungin kanssa ja maksaa vuokraa käyttämistään tiloista. Lapinlahden Lähteellä ja Tilajakamolla on yhteensä 170 vuokralaista.
Lapinlahden Lähde Oy on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Sen tehtävänä on taloudellisesti kestävällä tavalla mahdollistaa kansalaislähtöinen mielenterveyttä edistävä toiminta entisessä Lapinlahden sairaalassa. Erilaiset hankkeet ovat olennainen osa Lapinlahden Lähdettä.
Kuva: Kiisi Tuomala
Kotipesä kulttuurille ja mielen hyvinvoinnille
Kaikkien ihmisten yhteisenä hyvinvointikeskuksena Lapinlahden sairaala tuottaa mielenterveyttä ja kulttuuria ainutlaatuisessa kaupunkimiljöössä kunnioittaen kiinteistön perinteitä, alkuperäistä tarkoitusta ja kulttuurihistoriaa. Taiteesta terveyden edistämisen keinona on tieteellistä näyttöä. Tieteen avulla voidaan rakentaa myös yhteisöllisyyttä erilaisten ihmisryhmien välille.
Kulttuuritoimintaan osallistuminen tarkoittaa Lapinlahdessa tasa-arvoista toimintaympäristöä, joka ei ole sidoksissa sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, ikään eikä myöskään terveyteen.
Lapinlahdessa on järjestetty vuosittain lähes 200 tilaisuutta ja tapahtumaa. Osa tiloista on vuokrattu mm. sosiaalisille yhdistyksille, käsityöläisille, taitelijoille sekä mielen ja kehon terapeuteille. Alueella on ollut mm. taidenäyttelyitä sekä sanataide- ja kirjallisuusterapiaa. Yleisen kirjallisuustieteen FM, sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja Jenni Hurmerinta on perehdyttänyt ihmisiä sanataiteen, runouden ja kirjallisuuden saloihin työhuoneellaan Lapinlahdessa.
Taidenäyttelyitä on järjestänyt Taiteilijakollektiivi Kunstin perustama Galleria Lapinlahti, jonka toimiaikana, vuosina 2016-2019, esillä on ollut 82 näyttelyä, 233 taiteilijaa ja Galleriassa on järjestetty lukuisia tapahtumia. Kävijöitä on ollut vuosittain jopa 60 000.
Arvot
Keskeisiä arvoja Lapinlahden Lähteellä ovat avoimuus, yhteisöllisyys ja osallisuus. Lapinlahti on avoin kaikille kävijöille. Osallistuminen ja esimerkiksi yhteisöllisen taiteen luominen onnistuu työpajoissa ja tapahtumissa. Pyrkimyksenä on ehkäistä syrjäytymistä ja vähentää yksinäisyyttä.
Lapinlahden Lähteen väkevin vaalija on tällä hetkellä Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry tukenaan Suomen Mielenterveysseura sekä monia muita paikallisia ja valtakunnallisia organisaatioita sekä yksityishenkilöitä.
Hankkeet tällä hetkellä
We Pop Up
Hanke tarjoaa mahdollisuuden tulla mukaan vapaaehtoistyöhön osallistumalla kulttuuri- ja luontoaiheisten tapahtumien järjestämiseen.
Miitti
Hanke edistää maahanmuuttajataustaisten integraatiota sekä kantaväestön kohtaamista oppien, hymyillen ja yhdessä tehden.
Kaupunkiluontokeskus – avautuu keväällä 2019
Lisäksi…
Mielen hyvinvointi
Lapinlahden Lähteellä järjestetään rentouttavia, virkistäviä ja rauhoittavia palveluita ja tapahtumia. Ilmaisia tapahtumia on paljon.
Kulttuurin ja luonnon positiivinen vaikutus
Lapinlahden Lähteellä järjestetään keskustelutilaisuuksia, kirjailijavierailuita,konsertteja sekä luontotapahtumia yleisölle.
Katso lyhyitä videoita Lapinlahdelta
Mieletöntä valoa teki pieniä videohaastatteluja Lapinlahden tekijöille ja kävijöille. Voit katsoa videot sivultamme.
