—
Teksti: K. Halonen
Kuvitus: Irene Vapalahti
Verkkotaitto: Mikael Muilu
Kävin viime vuoden syyskuussa kokeilemassa vesijuoksua fysioterapeutin kehotuksesta. Olen iso ihminen, en kovin pitkä, mutta leveä ja painava. Veden kannateltavana minun on helpompi liikkua, ja niveletkin tykkäävät.
Pari viikkoa sitten havahduin siihen, että olen nyt käynyt melkein joka sunnuntai vesijuoksemassa puolisen vuotta. Tämä hämmentää minua kovasti: miten kummassa minusta on tullut ihminen, jolla on liikuntaharrastus? Viimeksi olen harrastanut judoa ala-asteikäisenä ja, kuten monille muillekin kävi, koululiikunta tappoi minun liikkumisen iloni täysin.
Fysioterapeuttien ja muiden liikuntaan kannustavien tahojen kuulee usein puhuvan siitä, miten vesijuoksu, tai ylipäänsä kaikki vedessä tapahtuva liikkuminen, on tehokasta liikuntaa. Itse yritän ajatella tätä mahdollisimman vähän. Kun käyn vesijuoksemassa, en laske kulkemaani matkaa enkä oikeastaan edes altaassa kuluttamaani aikaa. Jatkan niin pitkään kuin tuntuu hyvältä, ja sen jälkeen nousen altaasta.
Pitkään ajattelinkin, että en varsinaisesti harrasta liikuntaa, vaan liikkumista, onhan fakta, että etenen vedessä, siis liikun. En halua tehdä vesijuoksusta suorittamista, eikä kyse ole mielestäni urheilusta siinä mielessä, että mittaisin suorituksiani ja pyrkisin kehittämään kestävyyttä, nopeutta tai muuta mitattavissa olevaa.
Olen kuitenkin huomannut, että vesijuoksu on saanut minut pitämään kehostani enemmän. On ollut ilo huomata, että minulla on keho, joka jaksaa liikuttaa minua vedessä altaan päästä toiseen. Vesijuostessa olen tietoisempi kehostani ja sen ulottuvuuksista ja veden kannateltavana minun on helpompi olla kehossani.
Muistan, että nuorempana olin varsinainen vesipeto. Olin juuri se tyypillinen huulet sinisenä hytisevä lapsi, joka kärtti uimarannalla lisää uima-aikaa, kun ”ei mua vielä palele”. Lapsuuden ja nykyhetken väliin mahtuu kuitenkin pitkä pätkä, jonka aikana en halunnut uida lainkaan. Osaltaan asiaan varmasti vaikuttivat murrosikäisen kehon muutokset ja se, miten vaikeilta ne minusta tuntuivat. Toisaalta muistan ajatelleeni, että enhän minä kehtaa uimahalliin mennä, kun olen näin lihava. Mutta miksi en kehtaisi? Minulla on oikeus nauttia vedessä liikkumisesta ihan siinä missä muillakin.
Uimahalleissa käy kaikenkokoisia ja -näköisiä ihmisiä. Altaassa me olemme samanarvoisia. Vesi kannattelee meitä kaikkia ja uitettuna harva ihminen näyttää erityisen hehkeältä. Likinäköisenä erotan edessäni juoksevan henkilön pinkin uimalakin, mutta en näe häntä kovin tarkasti. Eikä minun tarvitsekaan, enhän minä hänen takiaan ole uimahallissa, vaan itseni.
Toinen yllättävä hyöty on ollut se, että vesijuostessa viettää pakostakin aikaa älylaitteiden ulottumattomissa. Toisinaan hyräilen hiljaa, toisinaan mietin kesken olevia luovia projekteja, tai ihan vain elämää yleensä. Tästä syystä minulla onkin tapana sanoa, että vesijuoksu hoitaa sekä kehoani että mieltäni. On ihanaa, kun ei tarvitse olla tehokas, saavutettavissa tai tavoitteellinen.
Enpä olisi viime vuoden syyskuussa arvannut, mitä kaikkea uimahallista voikaan löytää.
Uusimmat Valoa!-lehden jutut
- Edulliset harrastukset – arjen demokratiaa
Harrastukset tuovat mielekkyyttä arkeen ja iloa elämään. Moni harrastus kuitenkin vaatii melkoisen alkusijoituksen esimerkiksi hankittavien välineiden ja pakollisten perehdytysten tai alkeiskurssien muodossa. - Hauskanpitoa Kuplassa
Eräänä lämpöisenä ja kauniina kesäpäivänä kaksi vuotta sitten olin aamulla tapaamassa ohjaajaani. Mietittiin yhdessä ja googlailtiin, mitä voisin sinä päivänä tehdä. Silloin silmiimme osui mainos: Itä-Helsingin kulttuuripaja Kupla; tekemistä nuorille aikuisille. - Väkivallan syyt ja seuraukset
Heikki pohtii kirjoituksessaan väkivallan syitä ja seurauksia. - Kokemuksiani kierrätyksestä
Annukan kokemuksia kierrätyksestä - Vesijuosten omaa itseä kohti
Pari viikkoa sitten havahduin siihen, että olen nyt käynyt melkein joka sunnuntai vesijuoksemassa puolisen vuotta. - Galleria: Luonto voittaa
Maiju Niemelän kuvagalleria Luonto voittaa - Muuten menee ihan o.k.
Minea Kärjen taidekuvakollaasi ”Muuten menee ihan o.k.” - Mitä työelämä on?
Pitkään ohjelmistoalalla työskennellyt Kari kertoo ajatuksiaan työelämästä. - Alppien rinteillä
Eeron ihastuttava kuvaus lumilautailemasta Italian Alpeilta. - Minean kuvagalleria
Minea Kärjen kollaasitekniikalla toteutettu kuvagalleria. - Soikkoratamo
Soikkoratamon runo, ote esikoisrunokoelmasta Aamukirjeitä. - Taika Iinattiniemi – Galleria
Kuvagalleria Taika Iinattiniemen taidekuvista