—
Teksti ja sarjakuvat: Jukka Järvelin
“Nätti-Jussi “ eli Johan Viktor Nätti (1890 Karstula – 1964 Rovaniemi) oli metsätyömies. Nätti-Jussista kerrotut tarinat ovat tehneet hänestä legendaarisen henkilöhahmon, etenkin Lapissa.
Kiinnostuin Nätti-Jussista nähtyäni Yle Areenassa Nätti ja Matti -nimisen dokumenttielokuvan, jossa Rovaniemen Louejärven kylässä sijaitsevan talon vintiltä löytyi vanhoja lasinegatiiveja. Nuori valokuvaaja Hilja Paloniemi oli saanut tehtäväkseen toimia negatiivien puhdistajana. Matti Körkön 1900-luvun alussa ottamien kuvien joukoista löytyi kuva myös legendaarisesta Nätti-Jussista, metsätyömiesten stand up -koomikosta. Kyseinen dokumentti on edelleen Areenassa katseltavissa. Voin lämpimästi suositella sitä.
Nätti-Jussi oli tunnettu myös syntymävikaisesta jalastaan. Hänen vasen jalkateränsä oli kääntynyt taaksepäin, josta häntä etenkin lapsena kiusattiin. Tämän seurauksena Jussi alkoi harjoitella vastapainoksi tarinoiden kerrontaa, mielikuvitus lääkitsi pienen mielen tuskaa. Tarinoista alkoi kasvaa suojakilpi kiusaamista vastaan.
Me ihmiset rakastamme tarinoita. Nykyään tarinaa voi luoda monin eri keinoin, joista sosiaalisella medialla tuntuu olevan selkeä ilmaherruus. On lyhyet Tiktok-videot, Youtube, Instagram, Facebook, Twitter ja monta muuta. Sitten tulevat elokuvat, kirjat, sarjakuvat, podcastit, kuunnelmat ja radiokanavien ohjelmat, eli jokaiselle jotain sopivaa sisältöä juuri silloin kun itselle sopii. Ennen muinoin valinnan varaa ei niin ollut, oli vain vanhoja sanomalehtiä ja ehkä jokunen kirja. Kaikille ei tietenkään lukeminen maistunut, ja monikaan ei edes osannut lukea. Silloin taitava tarinankertoja pääsi suureen rooliin, varsinkin jos metsätyömiehet joutuivat elämään savottakämpällä pitempiä aikoja.
Savottakämpät saattoivat sijaita syvällä korvessa keskellä erämaata. Työnkuvaan kuului kaikessa yksinkertaisuudessaan kaataa puita ja karsia ne oksista tukkipuiksi. Tukit kuljetettiin yleensä jokia ja järviä pitkin metsäteollisuuden käyttöön. Tähän liittyi toki paljon erilaisia työvaiheita.
Nätti-Jussi eli ja hankki tienestinsä enimmäkseen metsätyöntekijänä Lapin erämailla, eikä vasemman jalan jalkaterän sijainti vastaiseen suuntaan juuri työntekoa haitannut, vaikka omat rajoitteensa tietysti antoikin. Jussi ei ollut työntekijänä se ahkerin, eikä laiskin, mutta juuri riittävän hyvä, että savotoilla sai työskennellä. Tänä päivänä työkyvyttömyyseläkkeelle olisi ollut vahva peruste, mutta tuskin hän olisi jäänyt toimettomaksi. Todennäköisesti hän loisi uraa menestyvänä stand up -koomikkona tai radiojuontajana.
Jopa elinaikanaan häntä pidettiin taruolentona. Savotta-lehti ja kirjailija Pentti Haanpää kirjoittivat Nätti-Jussista perättömiä juttuja ja sepitelmiä. Myöhemmin he joutuivat korvausvastuuseen pastori Arvo Ohisen painostamana.
Nätti-Jussi ei juuri paikallaan viihtynyt tai ei ainakaan vaikuttanut ihmiseltä, jolle perinteinen perhemalli olisi sopinut. Kun metsätyömaa loppui, alkoi muualla uusi. Siinä välissä piti toki saada edellisen työmaan ansiot kulutettua johonkin, esimerkiksi korttipöytään ja muihin viihdykkeisiin. Reissumiehenä oleminen oli Jussille mieluinen elämäntapa. Nätti-Jussille ei ainakaan tiedettävästi jäänyt jälkeläisiä, vaikka heiloja olikin pitkin elämää.
Minkälaisen perinnön Nätti-Jussi on sitten itsestään jättänyt? Tässä vain muutama maininta: kirjailijoista ainakin Kalle Päätalo on käyttänyt häntä jonkinlaisena esikuvana romaanissa Viimeinen savotta, missä huutolaispoika Vikke Nilo seikkailee. Edvin Laine on tehnyt romaanista ihan kelpo filmatisoinnin. Nätti-Jussia näkee myös Matti Kassilan elokuvassa Meiltähän tämä käy, roolihahmona Nestori Ruutansuo, jota Jussi Jurkka hienosti tulkitsee. Edellä mainitut eivät ehkä ole ne kaikkein mediaseksikkäimmät elokuvat juuri tällä hetkellä, mutta kaukana tulevaisuudessa kylläkin.
Ainakin Karstulassa ja Rovaniemellä toimii Nätti-Jussi-nimiset ravintolat. Vaasan leipomo valmistaa Nätti-Jussi-nimellä tummaa leipää. Elämäkertakin on ilmestynyt kirjana, nimeltään Nätti-Jussi: Elämä ja tarinat. Itse halusin vielä kokeilla miten Nätti-Jussin ja hänestä kerrottuja tarinoita voisi saada sarjakuvamuotoon. Tämä ei toki ole uusi idea: Rovaniemellä on järjestetty nuorille sarjakuvakilpaulu liittyen hänen tarinoihinsa.
Teksti ja sarjakuvat: Jukka Järvelin
